Eli siis kaksi samojediä omistan ja Nelli ja Siru ovat he nimeltään. Tässäpä selostus molemmista :)
Nelli, rekisteri nimeltään "Airoso" tuli mulle 2011 syksyllä. Nelli on koiraparistani vanhempi ,8v, vaikka ei sitä aina uskoisi, koska välillä tuntuu Nellissä olevan enemmän virtaa kuin Sirussa, vaikka Siru on sitä reippaasti nuorempi. Ajatus omasta koirasta oli muhinut mielessäni jo pidemmän aikaa ja niin päädyin sitten katselemaan eri rotuja. Oon aina tykännyt arktisista koirista (samojedi,husky,malamuutti yms.) ja aikani näitä rotuja vertaillen päädyin samojediin, koska se tuntui sille omalle rodulle ja itselleni sopivaksi tässä elämän vaiheessa.
Neiti haettiin meille Kalajoelta silloin 2011 elokuun lopussa. Perheestä, josta sen haimme oli ainakin 15 muuta koiraa lisäksi niin ette usko sitä tunnetta, kun menet sisälle ja kaikki koirat ryntäävät luoksesi ja hyppivät päälle ja haistelevat vieraat läpi kotaisin. Kotiin päästyämme ja Nelliin tutustuttua huomasin, ettei neitiä kovin paljon ole koulutettu. Kyllähän se joten kuten peruskäskyt osaa, mutta niissäkin on välillä hankaluuksia, kun ei malta pysyä paikallaan tai sitten vaan ollaan niin tyhmää koiraa ettei tajuta niitä käskyjä, who knows :D
Nelli on luonteeltaan kiltti, melko alistuva/mielistelijä ja toosi ihmisrakas ( välillä vähän liianki :D ). Koko ajan pitäis olla rapsuttamassa, ja jos rapsuttamisen lopettaa nii sitten tökitään kuonolla merkiksi siitä, että rapsuttamista pitäisi jatkaa :) Nellistä ei nyt mitään negatiivisia puolia tule mieleen, mutta taluttaessa saattaa olla yli-innokas ja saattaa toisinaan vetääkkin jonkin verran. Vetäminen onneksi loppuu lenkkien loppuun päin.
Nellillä yritettiin pentuja tehdä ja tulihan se tiineeksi heti ensimmäisellä kerralla. Ultrassa näkyi vain yksi pentu ja silloin eläinlääkäri sanoi,että siellä todennäköisesti pentuja enemmän on, koska ultra kuva ei yleensä anna tarkkaa lukumäärää pentueen koosta. Luultiin sitten, että niitä pentuja tosiaan on enemmän, koska Nellin kahden edellisen pentueissa oli molemmissa 7 pentua. Nellin tiineysaika meni hyvin ja maha kasvoi kovaa vauhtia. Eipä se loppu sitten niin ruusuista ollutkaan mitä päässäni olin toivonut. Kaikki se vaiva meni hukkaan, kun Nelli sitten pyöräytti sen yhden pennun ja sekin syntyi kuolleena. Se turhautumisen ja pettymyksen tunne oli niin suuri ettei sanoin voi kuvailla. Kyllähän se kirpaisi ja syvältä sydämestä, kun toiveesi omista mahdollisista kasvateista, joista tarkoitus oli jättää vielä itsellekkin yksi Nellin kaveriksi, murenee palasiksi. Nellihän sen otti kaikkein raskaiten totta kai, kun jouduimme ottamaan kuolleen pennun siltä pois ja annoimme tilapäisesti sille pienen koirapehmolelun,joka oli vastasyntyneen koiranpennun kokoinen. Hetkeksikään Nelli ei pehmolelua jättänyt yksin ja jos tarve oli lähteä jonnekkin, kuten ulos tarpeille, pehmolelu roikkui suupielissä mukana. Muutaman päivän kuluttua alettiin vierottamaan Nelliä siitä pehmosta, koska sen äidin vaistot alko tulemaan vaan pahemmin ( Nelli yritti imettää sitä ja puhisti sitä koko ajan ). Alussa Nelli vinkui lelun perään korvia särkevästi, mutta päivä päivältä onneksi rupesi jo tottumaan siihen ettei sitä lelua enää ollut. Pentulaatikkokin vietiin jo heti pari päivää synnytyksen jälkeen pois, ettei ne laatikon hajut tuonu Nellin mieleen sit mitään. Mutta tästäkin selvittiin onneks, vaikka aluks ei siltä tuntunu/vaikuttanu. Ja tärkeintä, että Nelli on kunnossa eikä sille tullut jälkeenpäin mitään tulehuksia :)
Ja sit pari kuvaa meiän supervanhuksesta :)
Siru alias punkeroperse, rekisteri nimeltään "Matilda", tuli meille noin 4 kuukautta sitten pienenä karvapallerona, eli siis Siru on nyt vähä päälle 6 kk ikäinen. Toisen koiran ottaminen oli mielessä jo silloin, kun Nellin otin, että haluan sille kaverin sitten jossain vaiheessa. Kuten aiemmin kerroin, että Nellin pennuista olisi ollut tarkoitus jättää itelle yksi, mutta kun lopputulos olikin epätoivottu niin ostin Sirun sitten samalta tutulta, missä käytimme Nellin astuttamassa hänen koirallaan. Siru saapui meille 2012 syyskuun lopussa, kun kävimme hakemassa hänet Leppävirralta. Silloisesta pienestä karvapallosta on jo huimaa vauhtia kasvanut iso tyttö, vaikka vasta se oli semmonen pikkune karvapallero :)
Siru on luonteeltaan vielä pentu: riehakas,utelias,kiltti,ihmis rakas ja välillä olevinaan kunnon kovis :D Sirun ja mun matkastani ei oikein ole kerrottavaa näin alkuvaiheessa, koska se ei ole kauaa meillä ollut vielä ja ei olla mitään maailmaa mullistavaa keretty tekemään viel :D Sirun perus päivään kuuluu Nellin kiusaaminen,syöminen,nukkuminen,ulkoileminen,riehuminen, vielä vähän Nellin kiusaamista ja riehumista :D Siru on ruvennut oppimaan sisäsiistiksikin jo pikkuhiljaa mikä on ihan hiton hyvä juttu! :D Tiesinhän mä, että sitä siivottavaa riittää, kun pennut eivät sitä pidättämisen maagista taitoa heti opi, mutta kyllä se silti on tosi rasittavaa kun vähän väliä kuuli jonkun huutavan "Karita, Siru pissi matolle! Ala tulla siivoomaan noppeesti!". Siks oonki tosi ilonen, että se alkaa jo oppia ja pari kertaa enää saattaa tulla vahinkoja sisälle.
Sirussa negatiivisia puolia: On usein tosi haukkuherkkä mikä nyt tottakai kuuluu vielä pentuaikaan, mutta ulos mentäessä haukkuu jokaikiselle vastaan tulijalle ja sitten jos vieraita tulee nii saattaa haukahtaa pari kertaa tosi harvoin. Tylsistyessään tai sitten muuten vaan sillä on tapana pureskella/syyä kaikkee. Alkuaikoina lähti mun huoneen seinistä tapettia irti ku tämä innostu repimään niitä. Hyvä kun ei sängystä jalkoja purru irti hampaitten vaihtumis aikaan. Nykyään kantelee kenkiä ja pureskelee niitä, ja yleensäkki kaikkee mitä suuhun saa mm. sukkia, tohveleita yms. Sit sillä on ällöttävä tapa hakee kissankakka astiasta kissan kakkoja... Sit on kissanhiekkaa joka paikassa ja koiran henki löyhkää niin pahalle, että hönkästessään suhun päin meinaat kipristyä korpuks pahan hajun tuloksena. Näitä on yritetty kitkee ja toivottavasti nämä jäiskin pois pennun varttuessa. Niiku tuossa yks päivä äitille sanoin : " Koira kasvaa kovaa vauhtia, mutta järki ei meinaa pysyä perässä" ja tuo on kyllä tosi totta punkeroperseen kohalla :D
Ja sitten vielä pari kuvaa Sirustakin loppuun :)
 |
| Ensimmäistä kertaa Sirua kattomassa :) (käytiin siis valihtemassa oma pentu) |
 |
| Retardi :D |
Mutta nyt tämä kirjottaminen saa jäädä, kun tuli melko pitkä teksti :D Moikkelis moi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti